Akihabaran Beat-On -nimisestä liikkeestä (linkki näyttää kaupan joka oli siinä siis ennen) löytyi erittäin pieni radioaalloilla toimiva langaton näppis/hiiri -yhdistelmä, joka sopii käteen käsittämättömän hienosti! Vastaanotin on vanhanmallisen USB-muistitikun kokoinen, ja se toimi lennosta uusimmassa Ubuntussa ja XP:ssä ilman mitään asenteluja.Näppäimistö ei tosiaan ole koolla pilattu, ja kymmensormijärjestelmällä kirjoittamisesta haaveilevat saavat jatkossakin haaveilla. Mutta kirjoittaminen onnistuu hienosti kaksisormijärjestelmällä pitämällä langatonta sormien varassa ja kirjoittamalla peukaloilla, kuten Nokian E70-sarjan kännyköillä aikoinaan. Painalluksesta kuuluu selvä klikkaus, ja kun vastaanotin on hyvällä kuuluvuusalueella, se reagoi välittömästi.
Näppäimistö on tietenkin japanilainen, mutta tilaa FI-näppäimille on kun sen ensin käyttiksen puolelta asentaa. Funktionäppäinten puute tosin varjostaa hieman, sillä lisätyt multimedianäppäimet eivät ole automaattisesti asentuneita. Hiiri on touchpad-tyylinen, ja langattoman levätessä kädessä peukalo asettuu siihen luonnollisesti. Päällysmuovi kupruilee hieman, mutta tämä voi olla maanantaikappalekin. Ohjaus kuprun päältä ei vaikuta mitenkään ohjattavuuteen. Touchpadin yläpuolella on kaksi hiiren painiketta touchpadin kaksois- ja erikoisnapautusten lisäksi. Myös ruudun scrollaus tapahtuu vetämällä kahta sormea touchpadin päällä.
Alussa petyin langattoman reaktioon aika rajusti, kunnes päätin ottaa vastaanottimen tietokoneen takaa (monitorin takaa ja samaa taajuusaluetta käyttävän langattoman tukiaseman vierestä pois) ja tietokoneen etupaneelin USB-porttiin. Siirron jälkeen signaali oli häiriötön ja voimakas. Langattomissa tuntuisi olevan vakiona pieni heräämisaika pitkän leopajan jälkeen, ja tämäkin langaton ottaa pari vaaratonta shift-nappulan painallusta herääkseen. Tämän jälkeen sekä näppisosuus että touchpad reagoivat hyvinkin herkästi.
Muotoilu on, kuten jo mainitsinkin, erittäin tyylikäs. Mutta ennen kaikkea se istuu erittäin hyvin sekä yhteen että kahteen käteen. Muotoilu on symmetrinen ja sopii myös vasureille. Pohja on pehmeäntuntuista kumia joka ei liu'u. Pieni miinus tulee paristokotelon kannesta, joka irtoaa aika herkästi, mutta muotoilu on muuten niin suuri plussa ettei tuosta voi harmistua. Virtanappula on liukukytkin yläreunalla alapuolella, ja etupaneelissa on pieni punainen virtalamppu.
Hintaa epäilyttävälle ostokselle (kauppa irtisanoutui kaikesta vastuusta sen toiminnasta jo tiskillä) tuli 3000 jeniä, mutta siihen on vaikea pettyä kun se toimii niin hienosti useissa eri käyttöjärjestelmissä, poistaa ikävät johdot kahvipöydältä tietokoneeseen, vapauttaa tilaa ja on muotoilultaankin hieno. Kun vielä pääsisi vanhasta tavasta osoittaa sillä monitoria kun sitä käyttää.
Olen havainnut että kaukosäätimien alkuajoista asti on juuri paristoluukkujen kehitys junnannut paikallaan. Luukku on aina ensimmäinen osa joka kapulasta hajoaa. Sen jälkeen niihin viritellään rumia teippivirityksiä, mitkä on julmetun ärsyttäviä, kun paristoa täytyy alkaa vaihtamaan.
VastaaPoistaSyy lienee myös käyttäjissä. Ainakin allekirjoittaneella on paha tapa ropeltaa luukun kanssa aivan turhaan kanavasurffaillessa ja kapulaa kädessä pitäessä.
Ratkaisu lielee mahdollisimman vähän ropeltamiseen houkutteleva kestävä luukku.